torstai 1. joulukuuta 2011

Huokaisen helpotuksesta

Nyt voin vihdoin taas olla happy happy yay, koska koeviikko on OHI. Tai no.. Se bilsa odottaa viel siel uusinnas, mut ei se mitää.
Tänää oli viel psykan koe, joka meni huonosti, kuten jo ennustin etukätee. Mut jos nyt edes läpi pääsis. Eilen yöllä oli hieno opiskeluhetki, josta mieleen jäi parhaiten Lauran linkittämät Tuksu-videot :'D Kiitos muutenkin mun ihanille kannustusjoukoille, jotka saitte yöllä kuunnella kun tuskastelin o3o Miralle ja Lauralle siis suuri kiitos!
Sain siitä esseestäki "Hyvä +". Lol. Mikäköhän sit on huono essee, jos toi oli hyvä >'D

Tänään on suunnitelmissa mennä Itiksee äidin kans. Ajattelin et voisin ostaa joululahjoi vähäseen ja sit vaattei kattoo. Vaik vihaan shoppailla, mut mul on vaa yhet housut ja tällee. Lisäystä tarvitaan. Samaten meen samal kattomaa mun koulukaverin uutta kämppää, minne se tänää muuttaa : D
Ja huomennakin kivaa tiedossa, koska pääsen Miran mukaa sen äidille viikonlopuks. Enkä tiedä, miks odotan bussimatkaa nii paljon. Oudot mieltymykset. Tykkään kans pidemmist junamatkoist :'D Vaikka nukunkin aina, mut.. Ihan sama!

Ja koska elämäni on nii ihanaa, että mikään ei voi koskaan mennä hyvin. Eilen, ku datasin Mantan kanssa ja silittelin sitä, tunsin sen kaulassa patin. Se on aika iso kova patti. Siitä sain tietysti ihan kamalan sätkyn ja juoksin sit marsu sylissä rymisten alakertaa, jossa äiti nukku ja menin sinne vaa vollottaa et Mantalla on patti. Hysteerisen kohtauksen jälkee katoin netistä tietoo, ni toi ei välttämättä oo kasvain tai mikään vaarallinen edes ja toivon, että mul olis kerranki nii hyvä tuuri, et se olis vaan joku vaaraton asia :/ Oon super huolissani ja tunnen olevani paska omistaja, koska Yukiki kuoli alle 3 vuotiaana. \o/
Toivottavasti viiää Mantsu lääkärii pia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti